Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokinta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokinta. Näytä kaikki tekstit

torstai 3. lokakuuta 2013

Mitä yhteistä on mustekalalla ja hamsterilla?

Edellisessä postauksessani kyselin, tietäisikö kukaan lisäaineetonta vaihtoehtoa eläinkaupan kalkkikiville. Lavender's Ely vinkkasi, että seepiansuomut kannattaisi tsekata. Laitoinkin Googlen hetimmiten laulamaan.

Seepia on mustekala, jota tavataan Atlantissa ja Välimerellä. Sen tukirankana on litteä pääosin aragoniitista eli kiteisestä kalsiumkarbonaatista koostuva suomu (englanniksi cuttlebone). Seepiansuomuja on aiemmin hyödynnetty muun muassa kiillotustarkoituksissa, ja jauhemuotoisena sitä on lisätty esimerkiksi hammastahnaan. Seepiansuomuissa on kuitenkin varsin paljon kitiiniä (englanniksi chitin), joka saattaa aiheuttaa ihmisille astmaa ja allergioita, minkä vuoksi tästä käyttötarkoituksesta on luovuttu. Hamsterien ruokavalioon kuuluvien hyönteisten kuorissa on kuitenkin myös runsaasti kitiiniä, eli hamsujen elimistön voisi olettaa pystyvän käsittelemään kitiiniä niiden terveyden kannalta riittävän tehokkaasti.

Päätin siis vaihtaa hamsujeni kalkkikivet seepiansuomuihin. Lintu- ja matelijaharrastajat käyttävät niitä yleisesti eläintensä lisäravinteena, minkä vuoksi niitä saa hyvinvarustelluista eläinkaupoista. Hintakaan ei päätä huimaa: yksi noin 15 cm pitkä suomu maksaa euron, ja siitä saa helposti pilkottua "kalkkikivet" 3-4 hamsuasumukseen. 

Robot ja syrkki olivat nukkumassa, mutta talvikkolassa otettiin seepiansuomu ilahtuneena vastaan. Tässä viimeinen luonani asuva Agatha Christie -poikueen pentu, kuusi- ja puoliviikkoinen Miss Lemon nakertaa seepiansuomun palasta. Kuvan väriskaalana on monelle vanhoista valokuvista tai kännyköiden kamera-asetuksista tuttu seepia, jonka nimi tulee, mistäpä muusta, kuin seepia-mustekalan musteen väristä.

Mmmm, mustekalaa!

P.S. Seepiansuomuja hyödynnetään edelleenkin korunvalmistuksessa: suomuun voidaan kaivaa muotti, ja kaataa siihen sulaa metallia. Suomu kestää korkeitakin lämpötiloja mutta on riittävän pehmeää kaivertamiseen, eli se sopii tähän tarkoitukseen mainiosti. Ehkäpä jossain vaiheessa pääsette tuolla toisen blogin puolella lukemaan juttua korunvalannasta... Hamsteriaiheisia koruja on niin heikosti saatavilla! :P

perjantai 27. syyskuuta 2013

Hamsterin (luomu)siemenseos

Hamsteriharrastuksen alkuaikoina, keväällä 2012, kiinnostuin yhä enemmän luomuruuasta ja luomutuotannon tukemisesta. Aloin pikkuhiljaa muuttaa omaa ruokavaliotani luomua suosivaksi, ja kun silmiini osui Lavender's hamsulan Elyn kirjoitus hamsterien siemensekoitusten lisäaineista ja niiden haitoista, päätin perehtyä ruokinta-asioihin enemmän ja tehdä oman siemenseokseni luomujyvistä ja -siemenistä. Pohjana käytin Elyn ansiokasta selvitystyötä hamsterien ruokintatarpeista ja koetin luoda mahdollisimman hyvin hamsterin luonnollista ruokavaliota vastaavan seoksen muutamilla poikkeuksilla.

Lähtökohtana pidin sitä, että siemenseoksen tulee sisältää itsessään valtaosa hamsterin tarvitsemasta ravinnosta, ja tuoreruokaa voi tarvittaessa antaa niukastikin. Toisekseen halusin ruokkia hamsterit mahdollisimman käsittelemättömillä ruuilla, eli esimerkiksi kaurahiutaleiden sijaan käyttää suurimoita. Kolmanneksi eläinproteiinin saanti tulisi turvata jo itse seoksessa sekoittamalla siihen ruokahyönteisiä. Neljänneksi proteiinin ja vitamiinien sekä kuidun saanti tulisi olla ensisijaista verrattuna rasvapitoisuuteen, sillä kaikki eläimeni juoksevat varsin paljon ja arvelin niiden tarvitsevan energiaa enemmän kuin passiivisemmat lajitoverinsa. 

Käytännön kokemuksen perusteella päädyin jakamaan alkuperäisen siemenseoksen kolmeen osaan: Osa 1 sisältää jyvät ja palkokasvit sekä ruokahyönteiset; osa 2 siemenet ja pähkinät; ja osa 3 koostuu hamsterin popcornista (eli maissista). Siemenseoksen osaa 1 on aina tarjolla kupissa. Osa 2 jaetaan terroihin mahdollisimman haastaviin paikkoihin lusikalla heittämällä, jotta hamsteri joutuu (ja saa :)) työskennellä himoitsemiensa siementen eteen ja näin toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Osan 3 eli popcornit annan herkkuina käpäliin. Jakamisessa etuna on myös se, että vanhemmille tai muuten lihomiseen taipuvaisille hamsuille voi antaa hiukan vähemmän rasvaisinta osaa seoksesta (osa 2), ja nuorille ja aktiivisimmille enemmän.

Seoksen valmistamiseen menee noin 30 minuuttia aktiivista työskentelyaikaa ja noin kolme-neljä päivää passiivista (tai vähemmän, jos omistat kasvikuivurin). Pitkästä valmistusajastaan johtuen se ei ole todellakaan joka perheen elämänrytmiin sopiva, ja siksi olenkin minulta lemmikkihamsterin ostaneille maininnut, että teen omaa seosta mutta sitä lähinnä oleva kaupasta saatava on JR Farmin Dwarf Hamster's Feast tai Bunnyn Zwerghamstertraum. Tässä nyt kuitenkin resepti, jos joku toinenkin hullu haluaa käyttää kolme päivää hamsteriensa kahden viikon ruokasatsin tekemiseen. :) Seoksen ainesosia voi tilata vaikka Ekolon tai Ruohonjuuren nettikaupoista, ja nykyään monissa ketjuruokakaupoissakin on hyvät luomuvalikoimat.

HAMSTERIN LUOMUSIEMENSEOS
610 g (hinta n. 5,40 e)

Osa 1.

200 g kaurasuurimoita
50 g ohrasuurimoita
50 g kuivia vihreitä linssejä (liota, idätä, keitä, kuivaa)
50 g kuivia punaisia linssejä (liota, idätä, keitä, kuivaa)
30 g kuivia kikherneitä (liota, idätä, keitä, kuivaa)
20 g riisinjyviä tai riisikakkua (suolatonta)
20 g pakastekuivattuja ruokahyönteisiä (esim. jauhomatoja)

Osa 2. 

80 g seesaminsiemeniä
20 g auringonkukansiemeniä
20 g hampunsiemeniä
20 g pellavansiemeniä
10 g maapähkinöitä
10 g cashewpähkinöitä
10 g hasselpähkinöitä

Osa 3.

20 g maissinjyviä
1 tl kasviöljyä (esim. rypsi)

Ravintosisältö per 100 g (osat 1-3 yhdessä): Hiilihydraatteja  40.1 g (josta sakkaroosia 1.6 g ja fruktoosia 0.4 g), rasvaa 16.8 g, proteiinia 19.4 g, kuitua 7.7 g, linolihappoa 5.5 g, alfalinolihappoa 1.0 g, natriumia 10.6 mg, kaliumia 661.8 mg, magnesiumia 166.8 mg, kalsiumia 444.6 mg, fosforia 463.7 mg, rautaa 6.7 mg, sinkkiä 3.3 mg, jodia 3.0 mikrog, seleeniä 18.0 mikrog, tryptofaania 203.7 mg, A-vitamiinia 46.5 mikrog, D-vitamiinia 0 mg, E-vitamiinia 5.3 mg, K-vitamiinia 54.8 mikrog, C-vitamiinia 45.0 mg, folaattia 117.6 mikrog, niasiiniekvivalenttia 9.4 mg, niasiinia 2.3 mg, riboflaviinia 0.2 mg, tiamiinia 0.7 mg, B12-vitamiinia 0 mg, pyridoksiinia 0.5 mg ja karotenoideja 2.3 mg. 

Ravintosisältö on laskettu ilman ruokahyönteisiä, koska niiden tietoja ei ole Finelissä saatavilla. En ole myöskään huomioinut maissin poksautukseen sisältyvää öljyä, joka jää osin kattilaan/imeytetään paperiin.

Tarkkaavainen lukija huomasikin jo, että seos ei sisällä B12- eikä D-vitamiinia (ellei sitten ruokahyönteisissä niitä ole). Siksi annankin hamstereilleni kerran viikossa tai kahdessa keitettyä kananmunankeltuaista, joka sisältää molempia. Myös kalsiummäärä jää alle suosituksen (600 mg/100 g). Tätä olen kompensoinut toisaalta pitämällä kalkki- ja suolakiviä tarjolla ja toisaalta antamalla kuivattua nokkosta sekä tuoretta basilikaa, jotka molemmat sisältävät paljon kalsiumia.

En ole hamsteriravitsemustieteilijä, joten varmuuden vuoksi hamsuillani on tarjolla myös täysruokapellettejä. Hyvälaatuisia ovat esimerkiksi Oxbow'n Healthy Handfuls -pelletit. Ne ovat kuitenkin saaneet lempinimen "syyhkymurot" eli "syyhkärit," koska eläinten mielestä niihin turvaudutaan vain jos muuta ei ole saatavilla. Katson siis onnistuneeni kohtalaisesti siemenseoksen valmistuksessa. :)

Sitten valmistusprosessiin:

1. Mittaa linssit ja kikherneet astioihin ja täytä astiat vedellä. Punaiset ja vihreät linssit voi laittaa samaan, mutta kikherneet kannattaa erottaa omaansa, sillä niillä on eri keittoaika. Liota 10-12 h.

2. Kaada liotetut palkokasvit idätysastiaan. Itse käytän linssien idättämiseen höyrykeittimeni koreja, herneet laitan "oikeaan" idätysastiaan. Huuhtele huolella! Pidä idätyksen ajan astiat pimeässä peittämällä ne esimerkiksi puhtaalla kostutetulla pyyhkeellä. Normaali huoneenlämpö (22-23 astetta Celsiusta) käy idätykseen, mutta korkeammassa huoneenlämmössä kannattaa miettiä, saisiko astiat siirrettyä viileämpään tilaan, etteivät linssit ja herneet homehdu. Huuhtele itäviä kasveja aina kun muistat (pari kertaa päivässä). Idätä vähintään 24 tuntia, mielummin 36.

3. Huuhtele kasvit viimeisen kerran ja keitä ne runsaassa vedessä. Linssien keittoaika on 10 minuuttia, kikherneiden tunnin. Erityisesti linssien kohdalla on tärkeää pitää keittoaika kymmenessä minuutissa, jos keität niitä pidempään, ne alkavat mössööntyä. Munakello tai kännykkä soimaan siis! :)
4. Kuivata keitetyt linssit ja herneet joko uunissa + huoneenlämmössä leivinpaperin päällä tai kasvikuivurissa. Itse hyödynnän yleensä ruuanlaiton jälkilämmön laittamalla linssit ja herneet uuniin kun ruoka otetaan ulos. Uunin voi kytkeä pois päältä. Luukku pitää jättää auki, jotta kosteus haihtuu. Jos jätät linssit ja herneet suoraan huoneenlämpöön, kosteus ei välttämättä haihdu riittävän nopeasti ja ne saattavat homehtua. Siksi suosittelen uunittamalla aloittamista. Kuivuminen kestää yleensä 24-48 h riippuen huoneen lämpötilasta ja osin säästäkin (onko huoneilma kosteaa). Kasvikuivuri on itselläni ostoslistalla. :)

5. Tee popcornit. Mittaa kattilaan 20 grammaa jyviä (noin 2-3 rkl) ja noin 1 tl öljyä. Kun jyvät alkavat poksahdella, ravista kattilaa voimakkaasti. Heti kun poksahtelu harvenee ja tuntuu loppuvan, nosta kattila hellalta. Popcorn palaa helposti pohjaan! Jos öljyä jäi popparien pinnalle, nosta ne talouspaperin päälle valumaan 12-24 tunniksi.

5. Kaada kuivuneet linssit ja herneet isoon kulhoon. Lisää osan 1 muut ainekset. Jos käytät riisikakkuja riisin sijaan, paloittele ne pienemmiksi. Digitaalinen keittiövaaka jonka päälle on laitettu pieni muovikulho (esim. tyhjä jäätelörasia) on ollut kätevä tapa mitata grammamääriä. Valmiin seoksen tulisi näyttää samalta kuin viereisessä kuvassa (kuvan seoksessa ei vielä ruokahyönteisiä).


6. Sekoita osan 2. ainekset, pienempi kulho riittää tässä. Isot pähkinät kannattaa pilkkoa saksilla pienemmiksi paloiksi, niin ne jakautuvat tasaisemmin seokseen. Halutessasi voit myös jättää auringonkukansiemenet erilleen seoksesta ja antaa niitä popcornien tavoin herkkuina.

Nyt kaikki osaset ovat valmiita ja voit pussittaa ne vaikkapa minigrippeihin tai pakastepusseihin! :) Ruokahyönteiset voi antaa myös erikseen, jos haluat. Näin voit antaa kullekin eläimelle sen suosimia ötököitä, jolloin ne tulevat varmasti syödyksi.



Lopuksi tietysti paras vaihe, eli ruokinta. Tässä viisi- ja puoliviikkoinen talvikonpentu etsii jyväkupin ympäristöstä sinne siroteltuja siemeniä. Takana olevalla sillalla näkyy niitä lisää. Edessä tikkailla on kalkkikivi ja tikkaiden alla Himalajan vuorisuolakivi. Purujen päällä on voikukkaa, jota eläimet ovat levitelleet nurkasta pitkin toista päätyä. Mökin ylätasanteella näkyy syyhkäreitä.



Kuten kuvasta näkyy, kalkkikivi on värjätty (mansikanmakuinen). Ostin näitä maustettuja kiviä ennen luomuinnostusta. Siemenseoksen vaihdettuani tarkoitus oli vaihtaa myös kalkkikivet väriaineettomiin, mutta yllätyksekseni huomasin kaupassa, että valkoisessakin kivessä on väriä. Nuo sitten jäivät. Jos joku löytää lisäaineettomia kalkkikiviä, vinkatkaa!