Agatha Christie -poikue, osa 2: Poikasten ensimmäiset neljä viikkoa

Blogi on ollut nyt tauolla, koska tietokoneeni hajosi alkuvuodesta. Koetin päivittää blogia jossain välissä kännykällä, mikä johti siihen, että poistin vahingossa aloituskirjoituksen... Totesin paremmaksi odottaa että saan taas pöytäkoneen käyttööni. Nyt on siis vihdoin uusi iso kone kotona, joten jatkan tässä ensimmäiseksi A.C.-poikueen tarinaa, kun sitä on kyselty. Paljon muitakin kuulumisia hamsulasta on toki ehtinyt puolessa vuodessa kertyä!

Sohvin poikaset syntyivät siis 19.8.2013. Päivä oli maanantai, ja olin juuri lähdössä sopimaani tapaamiseen, kun terraariosta alkoi kuulua äänekästä vikinää. Menin kurkkaamaan mitä tapahtuu, ja Sohvi mönkikin ulos pesänurkastaan, perässään kaksi prinssinnakkia pienempää karvatonta palleroa. Harmitti että häiritsin, ja koska Sohvi ei heti nostanut pentujaan takaisin pesään, otin ruokalusikan ja kaappasin siihen pennun ja vähän puruja, ja siirsin ne takaisin muiden kanssa etteivät vaan kylmettyisi.

Keskiviikkona terraan kurkatessani huomasin, että Sohvin perässä oli taas tullut kaksi poikasta ulos (ehkä nisiin tarttuneena). Sohvi kiikutti toisen sisälle, mutta ei heti tullut hakemaan toista, joten tällä kertaa nappasin kuvan pikku sankarista ennen lusikalla pesään laittamista.

Jokin normaaleista pennuista 2 päivän ikäisenä:
Hercule Poirot, Ariadne Oliver, Vera Rossakoff, Tuppence Beresford tai Miss Lemon.

Seuraavat puolitoista viikkoa pesästä kuului vikinää ja stressaantuneen oloinen Sohvi ravasi ajoittain ulkopuolella syömässä ja juomassa, kunnes palasi taas pesään. Varovainen kurkkaus pesään ja laskenta kertoi, että poikasia oli kahdeksan, joka on varsin hyvän kokoinen pesue talvikolle. Sukupuolia en tässä vaiheessa tiennyt, mutta värit olivat jakautuneet 5-3 normaalin hyväksi. Kuvia en ole tältä ajalta ottanut, tapana on ollut antaa emolle ja poikasille pesärauha ensimmäiseksi kahdeksi viikoksi.

Torstaina 30.8. rohkein pennuista sitten mönkeröi ulos, silmät vielä ummessa. Muutama sisarus seurasi sitä pian. Sohvi sen sijaan oli selvästi sitä mieltä, että vielä ei ollut aika lähteä pesästä, ja roudasi lapsosiaan takaisin minkä kerkesi. Valitettavasti yh-emo + kahdeksan lasta = toivoton tehtävä. Sohvi raasu.

Ei haittaa vaikka kehitysasteeni mun sokeaksi saa, on terrassani kiva vaeltaa!

Olenko minä Jane Marple, Tommy Beresford vai kenties Arthur Hastings?

Mmm, porkkanaa!

Kolmentoista päivän ikäisinä kaikkien silmät olivat jo avautuneet ja aloitin poikasten totuttamisen käsittelyyn sitä varten varatussa A4-kokoisessa muovilaatikossa, johon laitoin puruja kotiterraariosta ja joitakin oksia. Poikasista huomasi heti luonne-eroja, toiset olivat paljon rauhallisemmin kädessä kun taas toiset eivät selvästikään olleet niin innostuneita ihmiskontaktista. Kaikki kuitenkin tottuivat käteen ajan myötä.

Hmm, mikäs tämä paikka on?!

Perhe-elämä jatkui sitten seuraavat kaksi viikkoa pitkälti ulkosalla. Maitobaariin oli tunkua vajaan kolmen viikon ikään, jolloin Sohvi laittoi hanat kiinni ja totesi että nyt alkaisi sitten totuttautuminen itsenäisen hamsterin elämään. Lyhyt on hamsunpoikasen lapsuus!

Poikaset 15 päivän ikäisiä: perhe-elämä pyörii ruokailun ympärillä.

Sohvi-emo ja Mini-Me!

Jotkut meistä osaavat jo vähän hamstratakin.

Vanhan kodin jäätyä pieneksi emo muutti porukan terraarion toiseen päähän vessan taakse.

Mamma ja 17 päivän ikäiset helmiäispoikaset salaatilla.

Melkein koko porukka 22 päivän ikäisinä. Kaksi helmiäisnormaalia poikasta puuttuu.
Terraario on siivottu tässä välissä, eli tavaroiden järjestys on nyt eri kuin aiemmin.

Nämä kaksi viihtyivät hyvin yhdessä, ja aika iso osa ajasta kului hiekka-astiassa painiessa.

"Toi alotti!"

No ollaan me kavereita kumminkin....

Hyvää yötä!

Vessan käyttöä täytyy harjoitella, sillä nyt on enää viikko siihen, kun pitäisi aloittaa itsenäinen elämä.

Eräänä päivänä Grigori Hamsa heräsi ja huomasi muuttuneensa valtavaksi öttiäiseksi.

Lopulta tuli se päivä, kun tytöt ja pojat piti erottaa toisistaan. Talvikot voivat lisääntyä jo neljän viikon ikäisinä, mutta pentueita ei suositella teetettävän alle kolmikuisilla emoilla (eikä yleensä veljien kanssa, joskin joskus jalostussyistä tähän tehdään poikkeuksia etenkin ulkomailla).

Tässä viimeinen yhteiskuva. Poikaset ovat 28 päivän ikäisiä. Hercule Poirot, Arthur Hastings ja Tommy Beresford siirtyivät kuvan ottamisen jälkeen poikamiesdunaan ja tytöt jäivät emonsa kanssa odottamaan hakijoitaan.

Mmm, parsakaalia!

Seuraavassa poikuepostauksessa sitten kuulumisia emolta ja sisaruksilta!