keskiviikko 20. elokuuta 2014

Agatha Christie -poikue, osa 3: Missä he ovat tänään?


Tänään tiistaina 19.8. on kulunut tasan vuosi siitä, kun Sohvin terrasta alkoi kuulua vikinää. Minä ja Sohvi toivotamme siis kaikille poikasille

*** Hamsterillista syntymäpäivää! ***

Syntymäpäivän kunniaksi kirjoitan vihdoin lupaamani kolmannen osan poikueen tarinasta: minne kaikki kahdeksan lopulta päätyivät.

Arthur Hastings "Artturi" pohtii maissilastun olemusta.


Nimesin poikaset Agatha Christien kirjojen hahmojen mukaan. Poikue oli ensimmäiseni, ja useimmiten poikueet nimetään siten, että kaikkien poikasten nimi alkaa samalla aakkosten kirjaimella. Koska tarkoituksenani ei ole ollut alkaa kasvattaa hamstereita suurimuotoisemmin, päätin, että A-poikueeni teema alkaisi A:lla, mutta nimet saisivat olla mitä vaan. Luen paljon dekkareita, joten Agatha Christie tuli mieleeni ensimmäisten joukossa. 

Poikueessa oli lopulta vain kolme poikaa (tai niin luulin!) eli myös Agatha Christien naishahmot pääsivät tällä kertaa hyvin edustetuiksi. Nimiksi valikoituivat lopulta:

Hercule Poirot. Tämä normaali uroshamsteri päätyi helsinkiläiseen hamsulaan jalostushamsteriksi. Sitä käytettiin näyttelyissä ahkerasti viime vuonna, ja se sai useita kunniamainintoja muun muassa tummasta väristä, mutta ei valitettavasti yhtäkään sertifikaattia. Sen sijaan Hercule Poirotilla on jälkeläisiä: viime huhtikuun 24. päivä valon näki poikue, josta yksi naaras, nimeltään Laila, asuu nykyään luonani. Lailalle etsitään parhaillaan siippaa, eli Sohvin ja Hercule Poirotin suku toivottavasti jatkuu edelleen. :)

Arthur Hastings. Myös Poirotin aisaparina tunnettu Arthur Hastings päätyi kasvattajalle. Artturina tunnettu hamsu on väriltään helmiäisnormaali. Kuulin toukokuussa, että Artturi etsii parhaillaan uutta kotia, koska kasvatuksesta ollaan luopumassa. Artturi ei ole saanut jälkikasvua. Kuva löytyy ylempää. Jos tiedätte jonkun joka haluaisi tämän söpöliinin, ottakaa yhteyttä! 


Tommy Beresford "Nuutti" ja aarre.
Tommy Beresford. Christien vähemmän tunnetun dekkarihahmon Tommy Beresfordin mukaan nimetty kolmas uros meni ainoana pojista lemmikkikotiin. Kutsumanimen "Nuutti" saanut hamsu asuu Lahdessa kahden aikuisen, kahden koiran, kahden hermeliinikanin ja kolmen eri lajia olevan kääpiöhamsterin taloudessa. Nuutti on luonteeltaan reipas ja seurallinen sekä kova touhuamaan. 


Nuutti kotonaan.
Tuppence Beresford*. Kirjoissa Tommyn aisaparina tunnettu Tuppence päätyi myös hamsulaan jatkamaan sukua. Tuppence eli "Tusse" sai sertifikaatin samassa näyttelyssä Sohvin kanssa, minkä vuoksi nimen perässä on tähtimerkki. (Sertifikaatteja jaetaan hamsterinäyttelyiden ulkomuotoluokissa eläimille, jotka tuomarin mielestä vastaavat erinomaisesti tai erittäin hyvin lajille kirjoitettua ulkomuotostandardia.) Pian joulukuun alussa pidetyn näyttelyn jälkeen Tuppence saikin itselleen siipan oikeasta muotovaliosta (joka on siis saanut kolme ruusuketta ja kantaa titteliä Suomen Muotovalio). Seitsemän poikasen pesue syntyi 5.1.2014 ja nimettiin autoteeman mukaan. Kotiin jäi yksi viidestä pojasta ja toinen kahdesta tytöstä. Suku siis saanee jatkoa piakkoin (ellei ole saanut jo :)).

Miss Lemon. Poirotin tehokkaana sihteerinä tunnetun Miss Lemonin mukaan nimetty normaali tyttö päätyi espoolaiseen lapsiperheeseen 9-vuotiaan tytön ensimmäiseksi lemmiksi. Kutsumanimen "Kulta" saanut hamsu kesyyntyi ensin hiukan hitaasti, eli peri luonteensa pikemminkin hiukan aremmalta isältään Nipeltä kuin ikireippaalta Sohvilta. Maailma oli niin jännittävä paikka, että pesää ei olisi uskaltanut jättää millään... Kärsivälllisellä houkuttelulla ja rauhallisella käsittelyllä Kulta kuitenkin kesyyntyi lopulta hyvin ja elää nyt kovasti rakastetun lemmikkihamsun elämää. :)

Vera Rossakoff "Vera"
Vera Rossakoff. Poirotin pikkusormensa ympäri kiertäneen venäläisen jalokivivarkaan Vera Rossakoffin mukaan nimetty hamsteri asuu Tampereen lähellä lapsiperheessä. Vera on aktiivinen pikku hamsu joka oli ensimmäistä kertaa lomahoidossa jo helmikuussa hiihtolomien aikana, ja reissu meni oikein hyvin.

Vera ja siementanko! <3
Ariadne Oliver. Poirotin kirjailijaystävän ja Agatha Christien alter egona pidetyn hahmon mukaan nimetty neljäs normaali naarashamsteri lähti Espooseen kahden opiskelijan talouteen. "Ariksi" nimetystä hamsusta tulikin sitten varsinainen yllätystapaus. Sain jo noin kuukausi luovutuksen jälkeen viestiä omistajilta, että Arilla on "napa" ja kyselyitä siitä, mistä on kyse. Ihmettelin asiaa, koska "napa" näytti aivan hajurauhaselta, joka naarastalvikoilla ei ole niin suuri että sitä näkisi. Itse asiassa luulin että sitä ei naarailla ole, mutta jälleen kerran Facebookin hamsteriryhmässä oikaistiin vääriä tietojani.

Ariadne Oliver "Ari" hengaa olkapäällä.
Asia ei kuitenkaan jäänyt tähän, vaan muutama kuukausi tämän jälkeen sain uudelleen viestiä, jossa mietittiin, olisiko Ari sittenkin poika. Mukana tulleet kuvat eivät oikein jättäneet vaihtoehtoja, vaan Ari vaihtoi sitten suvereenisti virallista sukupuolta kutsumanimensä mukaiseksi. :)

Ari onnistui siis jekuttamaan paitsi minua myös kahta muutakin. Koska kyseessä oli ensimmäinen poikueeni, pyysin kahta kokenutta kasvattajaa tarkistamaan poikueen sukupuolijaon, kun he tulivat hakemaan Hercule Poirotia ja Tuppence Beresfordia. Hekään eivät huomanneet Arin suurta salaisuutta, eli ei ihme, että ei osunut sitten minunkaan silmiini herran vehkeet. Onni onnettomuudessa, että Ari ei ehtinyt hankkia jälkikasvua Sohvin tai siskojensa kanssa niiden parin viikon aikana, kun se olisi teoriassa ollut mahdollista!

Arin omistajat olivat tyytyväisiä sukupuoliasian selvittyä, koska Ari oli nimensä vuoksi hahmottunut koko ajan jotenkin poikamaisena. :) Pikku Arska on tehnyt aktiivista valistustyötä lemmikkihamsujen hyväksi ja sulattanut kaikkien vierailijoiden sydämet kesyydellään ja ihanalla luonteellaan. 

Porukan viimeisen tytön, Jane Marplen, surullisesta kohtalosta onkin jo blogikirjoitus. Jane haudattiin neljä viikkoa sitten kirkkonummelaiseen saareen, jossa kaikki omat edesmenneet hamsterini lepäävät.

***

J.K. Postauksen kirjoittamisen jälkeen kuultua:

Arthur Hastings "Artturi" on päässyt kesän aikana uuteen kotiin talvikkokasvattajalle. Artturillekin saattaa siis vielä siunaantua jälkikasvua. :3 

maanantai 26. toukokuuta 2014

Agatha Christie -poikue, osa 2: Poikasten ensimmäiset neljä viikkoa

Blogi on ollut nyt tauolla, koska tietokoneeni hajosi alkuvuodesta. Koetin päivittää blogia jossain välissä kännykällä, mikä johti siihen, että poistin vahingossa aloituskirjoituksen... Totesin paremmaksi odottaa että saan taas pöytäkoneen käyttööni. Nyt on siis vihdoin uusi iso kone kotona, joten jatkan tässä ensimmäiseksi A.C.-poikueen tarinaa, kun sitä on kyselty. Paljon muitakin kuulumisia hamsulasta on toki ehtinyt puolessa vuodessa kertyä!

Sohvin poikaset syntyivät siis 19.8.2013. Päivä oli maanantai, ja olin juuri lähdössä sopimaani tapaamiseen, kun terraariosta alkoi kuulua äänekästä vikinää. Menin kurkkaamaan mitä tapahtuu, ja Sohvi mönkikin ulos pesänurkastaan, perässään kaksi prinssinnakkia pienempää karvatonta palleroa. Harmitti että häiritsin, ja koska Sohvi ei heti nostanut pentujaan takaisin pesään, otin ruokalusikan ja kaappasin siihen pennun ja vähän puruja, ja siirsin ne takaisin muiden kanssa etteivät vaan kylmettyisi.

Keskiviikkona terraan kurkatessani huomasin, että Sohvin perässä oli taas tullut kaksi poikasta ulos (ehkä nisiin tarttuneena). Sohvi kiikutti toisen sisälle, mutta ei heti tullut hakemaan toista, joten tällä kertaa nappasin kuvan pikku sankarista ennen lusikalla pesään laittamista.

Jokin normaaleista pennuista 2 päivän ikäisenä:
Hercule Poirot, Ariadne Oliver, Vera Rossakoff, Tuppence Beresford tai Miss Lemon.

Seuraavat puolitoista viikkoa pesästä kuului vikinää ja stressaantuneen oloinen Sohvi ravasi ajoittain ulkopuolella syömässä ja juomassa, kunnes palasi taas pesään. Varovainen kurkkaus pesään ja laskenta kertoi, että poikasia oli kahdeksan, joka on varsin hyvän kokoinen pesue talvikolle. Sukupuolia en tässä vaiheessa tiennyt, mutta värit olivat jakautuneet 5-3 normaalin hyväksi. Kuvia en ole tältä ajalta ottanut, tapana on ollut antaa emolle ja poikasille pesärauha ensimmäiseksi kahdeksi viikoksi.

Torstaina 30.8. rohkein pennuista sitten mönkeröi ulos, silmät vielä ummessa. Muutama sisarus seurasi sitä pian. Sohvi sen sijaan oli selvästi sitä mieltä, että vielä ei ollut aika lähteä pesästä, ja roudasi lapsosiaan takaisin minkä kerkesi. Valitettavasti yh-emo + kahdeksan lasta = toivoton tehtävä. Sohvi raasu.

Ei haittaa vaikka kehitysasteeni mun sokeaksi saa, on terrassani kiva vaeltaa!
Olenko minä Jane Marple, Tommy Beresford vai kenties Arthur Hastings?
Mmm, porkkanaa!

Kolmentoista päivän ikäisinä kaikkien silmät olivat jo avautuneet ja aloitin poikasten totuttamisen käsittelyyn sitä varten varatussa A4-kokoisessa muovilaatikossa, johon laitoin puruja kotiterraariosta ja joitakin oksia. Poikasista huomasi heti luonne-eroja, toiset olivat paljon rauhallisemmin kädessä kun taas toiset eivät selvästikään olleet niin innostuneita ihmiskontaktista. Kaikki kuitenkin tottuivat käteen ajan myötä.

Hmm, mikäs tämä paikka on?!

Perhe-elämä jatkui sitten seuraavat kaksi viikkoa pitkälti ulkosalla. Maitobaariin oli tunkua vajaan kolmen viikon ikään, jolloin Sohvi laittoi hanat kiinni ja totesi että nyt alkaisi sitten totuttautuminen itsenäisen hamsterin elämään. Lyhyt on hamsunpoikasen lapsuus!

Poikaset 15 päivän ikäisiä: perhe-elämä pyörii ruokailun ympärillä.
Sohvi-emo ja Mini-Me!
Jotkut meistä osaavat jo vähän hamstratakin.
Vanhan kodin jäätyä pieneksi emo muutti porukan terraarion toiseen päähän vessan taakse.
Mamma ja 17 päivän ikäiset helmiäispoikaset salaatilla.
Melkein koko porukka 22 päivän ikäisinä. Kaksi helmiäisnormaalia poikasta puuttuu.
Terraario on siivottu tässä välissä, eli tavaroiden järjestys on nyt eri kuin aiemmin.
Nämä kaksi viihtyivät hyvin yhdessä, ja aika iso osa ajasta kului hiekka-astiassa painiessa.
"Toi alotti!"

No ollaan me kavereita kumminkin....

Hyvää yötä!
Vessan käyttöä täytyy harjoitella, sillä nyt on enää viikko siihen, kun pitäisi aloittaa itsenäinen elämä.
Eräänä päivänä Grigori Hamsa heräsi ja huomasi muuttuneensa valtavaksi öttiäiseksi.

Lopulta tuli se päivä, kun tytöt ja pojat piti erottaa toisistaan. Talvikot voivat lisääntyä jo neljän viikon ikäisinä, mutta pentueita ei suositella teetettävän alle kolmikuisilla emoilla (eikä yleensä veljien kanssa, joskin joskus jalostussyistä tähän tehdään poikkeuksia etenkin ulkomailla).

Tässä viimeinen yhteiskuva. Poikaset ovat 28 päivän ikäisiä. Hercule Poirot, Arthur Hastings ja Tommy Beresford siirtyivät kuvan ottamisen jälkeen poikamiesdunaan ja tytöt jäivät emonsa kanssa odottamaan hakijoitaan.

Mmm, parsakaalia!

Seuraavassa poikuepostauksessa sitten kuulumisia emolta ja sisaruksilta!